viheltävien hylkeiden lahti

Matkailimme viime kesänä Skotlannissa, kuten blogin alkuteksteissä jo mainitsinkin. Mieheni on viskin ystävä, joten tänä kesänä oli vuorossa Isle of Islay. Olemme tehneet aikaisempina kesinä matkan Cognaciin ja viinitarhoille Ranskassa ja Saksassa. No joo, olimme siis Islaylla ajelleet aamulla saaren toiselle rannalle, parkkeeranneet automme pieneen kylään, joka oli keskeltä kahtia jakautunut. Kirkossa oli kaksi ovea, kummassakin päässä ja välissä seinä, koska kahden kylän asukkaat eivät voineet sietää toisiaan. Kirkkorakennus oli varmasti kustannussyistä kuitenkin yhteinen. Rantaan kävellessämme taisimme kaikki kuunnella epämääräistä ujellusta, joka mereltä kuului.

Kuten kuvasta näkyy lahti oli hyvin suojaisa ja ajattelin, että tuuli kulkee lahdelle jotenkin kallioiden seinämien kautta ja siksi vihellys. Siinä seistessämme ja katsellessamme ystävämme, joka oli aiemminkin paikalla käynyt totesi "tätä paikkaahan taidetaan kutsua viheltäväksi lahdeksi". Siinä samassa silmät tarkentuivat kymmeniin hylkeisiin , jotka lahdella viheltelivät.

Liitän tähän myös videon mukaan. Ääni oli jollakin ihmeellisellä tavalla lumoava ja istuimme lahdella pitkään hiljaa haaveillen kuka mistäkin.

(tähän liitän videon kunhan opettelen sen ensin)

Se hetki oli minulle merkityksellinen sillä lomalla. Niinpä nimesimme sen viheltävien hylkeiden lahdeksi.

Teen lahdelle mielelläni edelleen mielikuvamatkoja saadakseni kiinni kiireettömyydestä ja hetken merkityksestä. Onko se sitten imartelevaa kutsua itseä viheltäväksi hylkeeksi...ainakin haluaisin osata nauttia päivästä ja hetkestä juuri niin kiireettömän oloisesti kuin nuo veijarit lahdella.

visiitti 26 jalkaiseen

Nyt alkaa lähteen mopokäsistä...
Haluaisin vielä vähän isomman ja isomman ja ehkä vielä hieman isomman.
Kävimme katsastamassa 26 jalkaisen veneen, joka oli myös tosi kiva. Koko päivän olin sitä mieltä, että haluan tuon kokoisen veneen. Illan pimettyä olen palannut alkuperäiseen suunnitelmaan eli 24 jalkainen saa riittää järvipurjehdukseen.
En malta odottaa, että opimme purjehtimaan ja pääsemme siirtymään merelle. Hassua miten Näsijärvi on aina tuntunut ihan riittävän isolta lätäköltä, nyt kuitenkin huomaan sen reunojen ahdistavan. Tämä taitaa olla ihan tyypillistä minua - mikään ei riitä. Tämän luonteenpiirteen tunnistaessani on kiva huomata, että pystyin palaamaan 24 jalkaiseen, ehkä hivenen päivitetympään versioon kuin ensimmäinen tuttavuus. Mies haluaa näpräillä yhtä-sun-toista veneessä tulevana talvena ja niin kyllä minäkin eli emme tarvitse aivan viimeisen päälle olevaa yksilöä, haluamme tehdä siitä itsemme näköisen.

24 jalkaa riittää

Viime yön näin unia purjehduksesta - osasin purjehtia. Tänään tunne sai hieman jatkoa nostaessani isoa purjetta ja rullatessani genoaa. Tärkeämpänä ehkä kuitenkin, tyyppasimme 24 jalkaisen veneen. Se oli  järkevästi suunnitteltu, voin kuvitella sillä retkeileväni ja opettelevani purjehtimaan. Tämä kokoluokka on varmasti ihan järkevä järvelle.
Airistolla tietty päästiin kurkkaamaan myös tulevaisuuden unelmiin. Ehkä ennen sitä pitää myydä talo tai ainakin saada jostain yli 50k :)
Ensi viikolla retkeillään Euroopassa, joten veneet hautukoot mielessä ja unissa. Viikonloppuna palattuamme pitänee tutustua toiseen vaihtoehtoon.

Airiston Uiva

Huomenna suuntaamme Airiston Uivaan venenäyttelyyn. Tavoitteena on päästä astumaan muutamaan veneeseen, jotta saamme hieman lisää tuntumaa siitä mikä on meille sopivan kokoinen.
Mitä enemmän olen asiaa viikon aikana pohtinut olen tullut siihen tulokseen, että veneessä pitää olla riittävästi kokoa jo heti alkuunsa, jotta voin kuvitella aikaa siellä viettäväni. Edelleen koen ahdistuksen väreitä, kun mietin maanantain visiittiämme veneeseen. Nyt huoleni on ennemmin se, että onko meillä mahdollista/järkeä ostaa sellaista venettä ensiveneeksi, jossa on meille riittävästi tilaa. No nämä asiat jäsentyvät varmasti huomenna, kun pääsemme katsomaan veneitä. Menemme matkalla katsomaan venettä ja omistajan kanssa koepurjehdukselle. Tämä hivenen jännittää, koska edellisestä purjehduksesta on todentotta ehtinyt kulua 20 vuotta... Taidanpa tästä siirtyä purjehduskirjojen pariin, etten ole ihan idiootti huomenna.

Olen ollut viimeisen vuoden niin kiireinen töissä, ettei minulla ole ollut aikaa miettiä siellä ollessa muutakuin töitä, ei edes ruokatunnilla. Nyt huomaan, että ruokatunnin aikaan menen mielelläni huoneeseeni surffaamaan nettiveneen sivuille hetkeksi, josko sieltä löytyisi uusia helmiä. Elämääni on todellakin astumassa, jotakin joka on vielä tärkeämpää kuin työ. Viime keväänä huomasin, että minun oli vaikeuksia keksiä jotain muuta puhuttavaa kotona kuin työasiat. Nyt ei todentotta ole pelkoa, että kotona puhuttaisiin työasioista. Ruokailukeskustelumme ja lenkkiemme puheenaiheet ovat tiiviisti purjehduksen ympärillä pyöriviä. Pidän tästä uudesta aiheesta, joka on tilamme vallannut.

Ostos ohjenuoraa

Ensimmäinen veneen katsominen siis takana. Vaikka vene itsessään herättänyt suuria onnistumisen tunteita, paljon hyvääkin jäi  käteen. Isoimpana se, että etsityn veneen koko kasvaa metrillä. Toisekseen oleskelutilan tarvii olla siedettävä, ja erillään makuutilasta. Lisäksi hinta ja veneeseen käytettävä raha koostuu usean asian summasta, näistä tarvii tehdä jokaisen veneen kohdalla selkeä yhteenveto. Toki tämä oli selvää jo aiemmin mutta jostain syystä valaistui kokonaisuudessaan vasta nyt.
Tässä ensimmäinen drafti listasta:
Hinta
Purjeet
Plotteri
Aurinkopaneeli
Autopilotti
Sprayhood

Kuljetuskulut

Seuraavaksi määrittelen jokaiselle ohjeishinnan ja heitän kaikki exceliin jolla pystytään laskemaan tarkemmin veneen todellinen arvo. Toki lista tulee olemaan pidempi mutta nopeasti ajateltuna tuossa on ne tärkeimmät.

Muuten tarkistettavat asiat:
Pohjan kunto
Moottori(keskimoottori preferred)
Maasähkö

Ja sitten eikun tutkimaan eri gadgettien hintoja! :)

Saaristolaivuri, tunnit III-IV

7.9.2011, tunnille meneminen oli jo rutiinia, kolme minuuttia jäi aikaa odotellakin. Tänään päästiin kartalla vähän pidemmälle, käytiin läpi päiväntasaaja ja meridiaanit, leveys- ja pituuspiirit. Nautica mile eli N.M, meripeninkulma (sovittu pituus 1852m). 1 mpk on yhden pituuspiirin 60 osa. Ja kaapelinmitta sen kymmenesosa. Opeteltiin paikan määritystyä kartalta, harppia apunakäyttäen. Täytynee harjoitella kolmioviivain suht nopeesti, kuulosti näppärämmältä tavalta vaikka käytöstä varoitettiin...on kuulemma epätarkempi jos ei osaa käyttää.
Vauhti on edelleen suhteellisen verkkainen, eikä läpikäydyt asiat, kuten yllä näkyy, mitään kovin vaikeita ole. Kotitehtäväksi merilainsäädännön 3 ensimmäistä säädöstä.

Saaristolaivuri, tunnit I-II

Ajattelin kirjoitella pienen yhteenvedon jokaisesta tunnista, lähinnä avuksi itselleni. Mutta saapa satunnainen lukijakin kuvaa tunneista. Tätä kirjoitteassani olen käynyt jo kahdella ensimmäisellä tunnilla. Laivuriprojektini alkoi siis 31.8.2011.
Ensimmäinen kerta keskittyi merimerkkeihin, kardinaali- ja lateraalimerkkeihin, valaistuihin merimerkkeihin, karttamerkkeihin sekä merikarttaan yleensä. Merikartta on kuulemma käyttötavaraa, jos vanhenee -heitä roskiin. Opittiinpa myös rullailemaan kartta oikein :)
Kurssilla on n.25 hlöä. Opetuksesta jäi se kuva että odotettavissa on suhteellisen rauhallinen tahti, niin moneen kertaan etelämerkki, sen esitysmuoto kartalla ja poijussa esitettiin. Ihan mukavan mielenkiintoiselta kuitenkin tuntui, onhan edellisestä opiskelusta vierähtänyt jo aikaa.