Huomenna suuntaamme Airiston Uivaan venenäyttelyyn. Tavoitteena on päästä astumaan muutamaan veneeseen, jotta saamme hieman lisää tuntumaa siitä mikä on meille sopivan kokoinen.
Mitä enemmän olen asiaa viikon aikana pohtinut olen tullut siihen tulokseen, että veneessä pitää olla riittävästi kokoa jo heti alkuunsa, jotta voin kuvitella aikaa siellä viettäväni. Edelleen koen ahdistuksen väreitä, kun mietin maanantain visiittiämme veneeseen. Nyt huoleni on ennemmin se, että onko meillä mahdollista/järkeä ostaa sellaista venettä ensiveneeksi, jossa on meille riittävästi tilaa. No nämä asiat jäsentyvät varmasti huomenna, kun pääsemme katsomaan veneitä. Menemme matkalla katsomaan venettä ja omistajan kanssa koepurjehdukselle. Tämä hivenen jännittää, koska edellisestä purjehduksesta on todentotta ehtinyt kulua 20 vuotta... Taidanpa tästä siirtyä purjehduskirjojen pariin, etten ole ihan idiootti huomenna.
Olen ollut viimeisen vuoden niin kiireinen töissä, ettei minulla ole ollut aikaa miettiä siellä ollessa muutakuin töitä, ei edes ruokatunnilla. Nyt huomaan, että ruokatunnin aikaan menen mielelläni huoneeseeni surffaamaan nettiveneen sivuille hetkeksi, josko sieltä löytyisi uusia helmiä. Elämääni on todellakin astumassa, jotakin joka on vielä tärkeämpää kuin työ. Viime keväänä huomasin, että minun oli vaikeuksia keksiä jotain muuta puhuttavaa kotona kuin työasiat. Nyt ei todentotta ole pelkoa, että kotona puhuttaisiin työasioista. Ruokailukeskustelumme ja lenkkiemme puheenaiheet ovat tiiviisti purjehduksen ympärillä pyöriviä. Pidän tästä uudesta aiheesta, joka on tilamme vallannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti