maanantai 12. syyskuuta 2011

veneiden kartoitusta

Tänään vihdoin pääsimme tosi toimiin eli katsomaan ensimmäistä potentiaalista venettä.
Kohteena oli Guy22. Alkuun emme ajatelleetkaan tätä venemallia, mutta kävimme kävelemässä yhdessä satamassa viime viikolla ja totesimme, että tuo vene kannattaa katsastaa sisältäkin. Katselin tätä venemallia ja totesin sen olevan kamalan iso. Sanoinkin, etten voisi kuvitella haluavani tässä vaiheessa isompaa venettä.
Olin asiasta samaa mieltä vielä tänäänkin, kun ajoimme satamaan.

Myyjä odotteli meitä jo veneessä. Onnistuneesti pomppasimme kannelle. Ulkoapäin vene näytti juuri niin vanhalta kuin se onkin eli 30 vuotta. Kaipasi pesua.
Menimme kajuuttaan...sekään ei ollut puhdas ja siellä oli tupakoitu sisällä - apua!!! Siinä istuimme mukavan myyjän kanssa 30min kajuutassa ja ehti mallaileen hyvin ympärilleen. Ajattelin positiivisesti edelleen, että ehkä tästä pystyisi kovalla työllä tekemään vielä itselleen veneen. Yritin seistä veneessä, mutta eihän se onnistunut suorassa. Tiedän, että jotkut ovat sitä mieltä, ettei veneessä ole pakko seistä. Mä totesin, että mun tarvii. Setäni sanoja lainatakseni, "sateella ei ole kiva kokata polvillaan".

Lähdettiin ajeleen satamasta kotiin päin ja sanoin, että mun veneilyhalut meni siinä. Minua ei tuollaiseen veneeseen varmasti saisi millään viettämään lomaa. Mies yritti rauhoitella, ettei tuon veneen tarvitse olla the vene. Kotiin päästyämme olimme samaa mieltä asiasta, että taidetaan tuplata budjetti ja katsoa saisiko sillä rahalla hivenen enemmän olemismukavuutta kuten erillinen kajuutta nukkumiseen, seisonta korkeus riittävä ja tilaa hengittää. Tämä tuntui minusta oikein hyvältä, olimme pikku päissämme tulleet samaan tulokseen 15 kilometrin ajomatkan aikana.

Soitin sedälleni ja ajatuksemme saivat vahvistusta sille, että meidän kannattaa lisätä veneeseen ~ metri. Matka jatkuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti